Käytännön IT-työstä

Pilvi, oma ympäristö vai hybridi: toimintamallien järkevä vertailu

Pilvi, omat palvelimet vai hybridi: sovellukset, tietovirrat, kokonaiskustannukset ja ylläpitovastuu ohjaavat valintaa.

InfrastruktuuriPilvi
Herbert Röblreiter keskustelee palvelinympäristöstä keskustelukumppanin kanssa iPadin avulla.

Sopiva toimintamalli määräytyy yrityksenne tehtävien mukaan. Ratkaisevia ovat sovellukset, tietovirrat, häiriönsietokyky, kustannukset ja haluttu liikkumavara. Pilveä, omia järjestelmiä ja hybridimalleja verrataan siksi samoin perustein hyödyn ja ylläpitovastuun näkökulmasta.

Pilveä, omia järjestelmiä ja hybridiä verrataan sovellusten, suojaustarpeiden, kustannusten ja ylläpitovastuun perusteella.
Nämä kolme mallia ovat vaihtoehtoja. Sopiva yhdistelmä määräytyy käytännön toiminnan mukaan.

Arkkitehtuuri seuraa toiminnan tarpeita

Kirjanpito- tai tuotantosovelluksen paikallinen käyttö voi olla järkevää, kun taas sähköposti, kalenterit ja turvallinen yhteistyö hyötyvät pilvipalvelusta. Toiset yritykset tarvitsevat tietoisesti täysin paikallisen tai niille varatun ympäristön. Kumpikin ratkaisu voi olla oikea, kun se vastaa toiminnan, suojauksen ja vastuunjaon tarpeita.

Mitä hybridi tarkoittaa käytännössä

Hybridi yhdistää selkeästi rajatut osat. Microsoft 365 tai Google Workspace voi esimerkiksi toteuttaa yhteistyön, kun Proxmox-ympäristö ylläpitää sisäisiä sovelluksia ja tietoja paikallisesti. Nextcloudia tai vastaavia alustoja voidaan käyttää, kun oma tiedontallennus ja hallittu tiedostojen vaihto ovat tärkeitä.

  • Identiteetit, käyttöoikeudet ja laitteet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.
  • Tietovirrat, varmuuskopiointi ja palautus huomioidaan alustojen rajat ylittäen.
  • Ulkoisten palvelujen kustannukset ja riippuvuudet pysyvät läpinäkyvinä.

Alusta valitaan tehtävän mukaan

Microsoft Azure ja Microsoft 365 ovat tehokkaita työkaluja. Samoin Google Workspace, avoimen lähdekoodin ratkaisut, omat palvelimet ja erilliset järjestelmät. Kestävä päätös perustuu yrityksen tarpeisiin eikä siihen, mikä lisenssi on juuri esillä.

DAXS aloittaa siksi nykytilan kartoituksesta: sovelluksista, tiedoista, toimipaikoista, käyttäjistä, rajapinnoista ja toivotusta ylläpitomallista. Näin syntyy ymmärrettäviä vaihtoehtoja täysin pilvipohjaisesta ympäristöstä hallittuun paikalliseen tai hybridimalliin.

Neljä kysymystä konkretisoi vertailun

  • Työn jatkuminen: Minkä sovelluksen on oltava käytettävissä myös yhteyden katketessa?
  • Tiedot ja pääsy: Kuka saa käsitellä mitäkin tietoja ja miten käyttöoikeudet poistetaan?
  • Palautuksen toteutus: Miten tiedot ja sovellukset palautetaan käyttökelpoiseen tilaan häiriön jälkeen?
  • Kokonaiskustannukset: Mitä lisenssejä, palveluja, laitteita, ylläpitoa ja sisäisiä tehtäviä käyttöiän aikana tarvitaan?

Yksi mahdollinen esimerkki: Yhteistyö sopivan pilvipalvelun kautta, paikallinen liiketoimintasovellus sekä yhdessä suunniteltu identiteettien ja varmuuskopioinnin kokonaisuus. Yhdistelmän järkevyys riippuu todellisista sovelluksista ja riippuvuuksista.

Seuraava järkevä askel

Hyvän tavoitearkkitehtuurin ei tarvitse syntyä yhdessä yössä. Huolellinen varmuuskopiointisuunnitelma, selkeämmät identiteetit tai yksittäisten osien vaiheittainen korvaaminen tuovat usein enemmän hyötyä kuin suuri kertasiirtymä. Lisätietoja toimintamalleista ja tietojen hallinnasta on DAXS-dokumentaatiossa.

Vertaa pilveä ja SaaS-palveluja · Suunnittele infrastruktuuri · Keskustele toimintamallista